Ajankohtaista

Taloushallintoliiton julkaisu: ”Taloushallintoalalta puuttuu empatia, vaikka sitä tarvittaisiin kaikkein eniten”

Alkuperäiseen artikkeliin 

Varpu Sivula on energinen Accotilien toimitusjohtaja. Sivula puhuu paljon ihmisten hyvinvoinnista ja johtamisen tärkeydestä. Ulkopuolisen silmin ei pysty päättelemään, että Sivula on itse käynyt läpi syvän uupumuksen. Sivula haluaa tehdä kaikkensa, että hänen tiimiläisensä eivät ikinä joudu kokemaan uupumusta. Ihannetilanteessa hän rakentaisi koko taloushallintoalasta empaattisemman, jossa työntekijäkokemus on kaiken tekemisen keskiössä.

Varpu Sivulan mukaan työn ja muun elämän tasapaino vaikuttaa suoraan työntekijäkokemukseen ja suorituskykyyn. Meillä kaikilla on toisinaan haastavia hetkiä. Vapaa-ajan elämässä voi olla kuormittava elämänvaihe, joka vaikuttaa suoraan työkykyyn. Työntekijän jaksamisen kannalta on olennaista, miten työnantaja reagoi tilanteeseen ja miten empatia näkyy arjessa.

Toisaalta taas rankka tilinpäätöskevät tai kuormittava työtilanne voivat vaikuttaa jaksamiseen vapaa-ajalla. Myös tällöin työnantajan asennoitumisella on vaikutusta hyvinvointiin. Kun työ ja arki ovat tasapainossa, syntyy lopputulos, jossa työntekijät ovat sitoutuneita ja tyytyväisiä.

Accotileillä autetaan työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamisessa eri keinoin. Joustava työaika helpottaa arjen sujuvuutta, kun kesken työpäivän voi halutessaan hoitaa henkilökohtaisia asioita tai käydä vaikka urheilemassa. Hybridityö mahdollistaa oman olotilan mukaan työskentelyn kotona ja toimistolla.

”Jos perhe on lähdössä Lappiin, työntekijämme voivat hyvin työskennellä etänä. Toisinaan elämäntilanne vaatii lyhennettyä työaikaa, jonka hyödyntäminen Accotileilla on myös mahdollista. Meillä tekee tälläkin hetkellä viisi henkilöä lyhyempää työaikaa”, sanoo Accotilien toimitusjohtaja Sivula.

Työn ja vapaa-ajan välisestä rajasta Sivula on erittäin tarkka. Kaikilla on oma työpuhelin ja tietokone, jotka tulee sulkea työpäivän päätteeksi. Omaan puhelimeen ei saa ladata Teams-sovellusta tai sähköpostia, ettei vapaa-ajalla tule vilkuiltua työasioita.

”Vapaa-ajan tulee olla omaa aikaa, jolloin ei mietitä työasioita”, Sivula sanoo.

Työhyvinvointi kehittyy, kun sitä mitataan

Accotileillä tehdään kolme kertaa vuodessa henkilöstötyytyväisyyskysely. Kysely on työntekijöiden toiveesta aina hyvin laaja. Kysely tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa. Näin varmistetaan, että työntekijät ovat sitoutuneita vastaamiseen ja kehittämiseen.

Kyselyn tulokset ovat parantuneet kerta kerralta ja ovat erinomaisella tasolla. Hyvänä esimerkkinä Sivula nostaa kysymyksen: kuinka hyvänä työpaikkana suosittelisit yritystäsi. Vastausten tulos on noussut puolessatoista vuodessa arvosanasta 8,9 arvosanaan 9,6. Sama kehityskaari näkyy monissa muissakin vastauksissa.

Avain kehitykseen on Sivulan mukaan se, että kysymykset puretaan kyselyn jälkeen avoimesti yhdessä läpi ja pohditaan, mistä jokainen vastaus johtuu. Jos vastaus liittyy johtamiseen, Sivula reflektoi asiaa avoimesti kaikkien läsnäollessa. Jokaisella on mahdollisuus kertoa, mitä asialle voisi tehdä. Joitain asioita käydään läpi kahdenkeskeisissä tapaamisissa. Sivula ja kirjanpitopäällikkö eivät vastaa lainkaan kyselyyn, jotta kyselyn tulokset ovat mahdollisimman luotettavia.

Organisaatiokulttuurin tukeminen on vastuullisuutta parhaimmillaan

Sivulalle on tärkeää rakentaa organisaatiokulttuuria, jossa ihmiset ovat keskiössä. Joustava ja ymmärtävä kulttuuri sekä avun saaminen tilanteessa kuin tilanteessa luovat turvallisen työympäristön, joka sitouttaa työtekijöitä.

”Empatia lisää turvallisuuden tunnetta, joka vaikuttaa hermostoon. Kun hermosto on tasapainossa, työkyky, motivaatio ja sitoutuminen vahvistuvat. Hyvin luonnollinen yhtälö, jolla on valtava vaikutus myös liiketoiminnalle,” Sivula sanoo.

”Meillä on puhuttu myös vastuullisista teoista. Kaikista tärkein teema vastuullisuudessa on lopulta se, miten meidän oma henkilöstömme voi. Onko työkuorma sopiva ja saako jokainen tarvitessaan apua? Kestävä työntekijäkokemus ei synny itsestään vaan vaatii jatkuvaa kehittämistä ja johtamista. Työntekijäkokemus näkyy myös asiakastyytyväisyydessä. Edellisen asiakastyytyväisyyskyselyn NPS oli 86, josta voimme olla hyvin ylpeitä,” Sivula kertoo.

Fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin tukeminen näkyy Accotileilla päivittäisessä arjessa. Ergonomiaan on panostettu sähköpöydillä ja satulatuoleilla. Fysiatrin suosituksesta työntekijöille on ostettu myös laajoja näyttöjä, joilla on ollut positiivinen vaikutus selän suoristumiseen. Rullahiiret ovat ehkäisseet jännetupentulehduksia. Kaikille työntekijöille tarjotaan lisäksi liikunta- ja hierontaetu sekä mahdollisuus fysioterapiaan.

Nykyhetkestä tulevaisuuteen

Sivula juttelee paljon alalla työskentelevien henkilöiden kanssa. Hänelle on välittynyt tunne, että alalla ihmiset voivat keskimäärin todella huonosti. Työhyvinvointiin panostaminen on sanahelinää ja todelliset teot puuttuvat. Moni kokee jäävänsä yksin työasioita pohdiskellessaan ja uupuu.

Tekoäly ja automaatio vaikuttavat niin sanotun maadoittavan työn eli esimerkiksi ostolaskujen tiliöinnin vähentymiseen. Kun maadoittava työ vähentyy, tilalle tulee enemmän ongelmanratkaisua vaativaa työtä, mikä on kuormittaa selvästi enemmän. Työn muuttumisesta ja kuormitustekijöistä tulisi Sivulan mielestä puhua ja kouluttaa alalla paljon enemmän. On hienoa puhua asioiden tehostamisesta, kuitenkin ihmisten jaksaminen tulisi yhtä lailla nostaa merkitykselliseksi asiaksi.

Lopuksi Sivula haluaa vielä alleviivata, että työntekijäkokemus ja työtyytyväisyys rakennetaan yhdessä. Työntekijäkokemus vaatii hyvää johtamista, eikä siinä olla ikinä valmiita. Rahan ei tulisi olla se tärkein tekijä – kaikki lähtee empatiasta ja tunteesta.

 

Kirjoitussarjan tekijä: Linda Paasikallio